PETER RICHARDSON: Comic Strip Presents The Strike (1988)
(Poliittinen) satiiri oli yksi 1980-luvun brittipopulaarikultuurin vahvimpia aseita, kun thatcherismiä vastaan kohdistettiin manöövereitä liberaalin kansanosan puolelta. Satiirilla on tietenkin pitkä ja moninainen historia Britanniassa uskonpuhdistusajan pamfleteista ja 1700-luvun pilakuvista lähtien, mutta poliittisia johtajia ja kuninkaallisia oli totuttu käsittelemään lähinnä silkkihansikkain ennen Margaret Thatcherin valtakautta.
Comic Strip-koomikkoryhmä aloitti uransa 1980-luvun alussa Sohon klubissa Raymond’s Revue Bar, jossa he kehittivät akteissaan räävittömiä hahmoja, jotka monella tapaa sohivat brittiyhteiskunnan luutumia vastaan. Ryhmässä vaikutti suuri määrä brittikoomikoiden valioliigaan myöhemmin nousseita näyttelijöitä (Dawn Franch, Jennifer Saunders, Rik Mayall, Robbie Coltrane, Adrian Edmondson), jotka vastakulttuurisessa hengessä loivat pohjan myös Comic Strip-sarjan anarkistiselle huumorille. BBC kiinnitti osan koomikoista aluksi nuorisokulteille irvailevaan The Young Ones-sarjaan ja sitten Comic Strip Presentsiin, jonka nimissä tuotettiin kaikkiaan 39 1980-luvun eri ilmiöille irvailevaa pienoiselokuvaa – tästä ehkä maineikkaimpana esimerkkinä The Strike.
Se on satiirinen kuvaus Thatcherin ajan Britannian amerikanisoitumisesta. Epämääräinen elokuvatuottaja haluaa tehdä Hollywood-tyylisen menestyselokuvan Britanniaa 1980-luvun puolivälissä verisesti jakaneesta hiilikaivostyöläisten lakosta, joka oli Thatcherin pääkoitos sodassa ammattiyhdistyksiä vastaan. Käsikirjoittajaksi palkattu hiilikaivoskylän oma poika (Alexei Sayle) joutuu mediateollisuuden pyöritykseen, jossa hänen ‘totuuteen’ pyrkivä 1960-luku-henkinen sosiodraama kaivostyöläisten kamppailusta muuttuu vähitellen todellisuudesta irtoavaksi Hollywood-fantasiaksi, jonka pääosiin palkataan Al Pacino ja Meryl Streep. Elokuva nauraa niin thatcheriläiselle enterprise-kulttuurille kuin amerikkalaisen viihdeteollisuuden latteille ja romanttisille kuvauksille brittiläisyydestä ja toimii mainiona esimerkkinä brittisatiirista 1980-luvun jälkipuoliskolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti