LINDSAY ANDERSON: O' Dreamland (1953), 13m.

Englantilaisen 1950-luvun dokumenttielokuvaliike Free Cineman keskeisiin tekijöihin kuulunut Lindsay Anderson kuvasi 1953 tämän lyhytelokuvan Dreamland-nimisessä huvipuistossa Margatessä, Kentin kreivikunnassa. Se on ajalleen tyypillinen taustanauhan ja musiikin varaan rakennettu realistinen kuvaus merenrantalomakaupungin “pinnallisista iloista”, jotka rinnastuvat Britanniaan parhaillaan rantautumassa olevaan kulutuskulttuuriin ja sen onttouteen.

Vasemmistolaisen Andersonin anti-amerikanismi ja brittiläisen luokkayhteiskunnan ironinen tarkastelu alkaa jo alkukuvasta, jossa kamera siirtyy Rolls Roycea kiillottamassa olevasta kuskista huvipuiston jonoon ja sen bisarriin “kauhukammioon”, joka edustaa työväenluokalle tarjottuja “cheap thrillsejä” makaabereimmillaan. Syntymässä olevan uuden media- ja populaarikulttuurivetoisen yhteiskunnan groteskiuden kommentointi tapahtuu edelleen kekseliäällä ääniraidalla, jossa aikakauden iskelmät (Frankie Laine: I Believe; Muriel Smith: Hold Me, Thrill Me, Kiss Me) saavat toimia kitkerän satiirisina heittoina populaarikulttuurin otaksuttuja manipulatiivisia vaikutuksia kohtaan.

BEATLES & BERNARD KNOWLES: Magical Mystery Tour (1967), 55m.

Kriitikoiden aikanaan ryttäämä jouluksi 1967 valmistunut BBC:n tv-elokuva on heikkouksistaan huolimatta mielenkiintoinen dokumentti kuuman hippikesän 67 psykedeelisistä tunnelmista. Maaginen mysteerimatka bussilla tehdään niin Englannin vihreälle maaseudulle kuin psykedeeliseen sisä-avaruuteen, jotka yhdentyvät elokuvan ehkä parhaimmassa "musiikkivideossa" I am the Walrus, jossa lewis carrolilainen nonsense-runous on muokkautunut John Lennonin käsissä psykedeeliseksi hullutteluksi, jossa sivalletaan 60-luvun vastakulttuurin hengessä myös establishmentia.

Elokuvan rakenne on hajanainen, mutta Beatlesin musiikin "kuvitus" ennakoi ilmeikkäästi musiikkivideoiden aikakautta ja ennenkaikkea juhlistaa liverpoolilaista yhteisöllisyyttä. Matkalaiset koostuvat värikkäistä “pohjoisen karaktääreistä”, jolloin sen voi Beatles-kappaleiden Penny Lane ja Strawberry Fields Forever-hengessä katsoa jatkavan yhtyeen nostalgista katsetta lapsuutensa maisemiin. Mukaan mahtuu myös skottieksentrikko Ivor Cutler, joka esittää Buster Bloodvesseliä, surumielistä ja yksinäistä miestä, joka rakastuu Ringon tätiin. Bonzo Dog Doo Dah Bandin ja Vivian Stanshallin tarjoama yökerhoparodia Elvis Presleystä lisää entisestään pykäliä “outojen karaktäärien” kavalkadiin Magical Mystery Tourilla.

Elokuva toimii myös kunnianosoituksena music hall- ja varietee-viihteelle ja jatkaa saman vuoden kesäkuussa julkaistun Sgt.Pepper-albumin hengessä inspiraation hakemista viihdekulttuurin menneisyydestä. Lopun tanssisalikohtaus ja Beatles-kappale

"Mother Should Know" on kunnianosoitus brittiläiselle ballroom-dancing perinteelle ja toimii myös viitteenä Beatlesien tuonaikaisesta tarpeesta irrottautua edes ajoittain rock-kultuurin talutushihnasta.